| Ekologisesta pellavasta uusi viljelybuumi? |
|
|
| Sinisenä kukkiva pellava on suomalaisille tuttu monella tapaa niin ruokapöydissä kuin esimerkiksi maaleissakin. Pellava sisältää lukuisia terveellisiä ravintoaineita ja siinä on omega3-rasvahappoa enemmän kuin missään muussa kasviöljyssä. |
Myös viljelijän kannalta pellavapelto on mainio valinta, koska se antaa hyvän sadon eikä vaadi paljon lannoitusta.
Pellava on ikivanha viljelykasvi, aivan kuten esimerkiksi vehnä. Pellavaa on käytetty hyödyksi monella tapaa varren kuidun ominaisuuksien, siemenen sisältämän öljyn sekä ravintokuitujen vuoksi. Villipellavasta on jalostettu nykykäytössä oleva lajike, josta valmistetaan paljon erilaisia tuotteita. Pellavaa käytettiin jo muinaisessa Egyptissä, kun faaraot käärittiin kuoltuaan hienoimpiin pellaviin.
? Suomessakin pellavan hyvät puolet on tunnettu jo vuosikausia. Aikanaan monet vaatteet valmistettiin kuitupellavasta, mutta onhan pellava edelleenkin miellyttävä päällä, pellavan viljelijä Risto Ihamuotila sanoo.
Pellavaa on helppo viljellä
Monet viljelijät ovat tykästyneet pellavaan sen helppouden vuoksi. Pellavalla on lukemattomia hyviä puolia niin viljelijän kuin kuluttajankin näkökulmasta.
? Pellava viihtyy savimailla ja se vaatii lannoitteita puolet vähemmän kuin viljat. Eli se on hyvin ekologinen kasvi. Pellavalla ei ole juurikaan tauteja tai tuholaisia, joten kasvinsuojeluaineita ei tarvitse käyttää paljon. Sen kylvö, äestys ja kuivatus ovat helppoa ja sitä on vaivaton käsitellä. Keskikesällä kukkiva sininen pellavapelto on myös kaunis, 10 hehtaarin pellot omistava viljelijä kertoo.
Pellavan ainoa huono puoli lienee sen vaikeahko puiminen, joka vaatiikin sitten hiukan enemmän aikaa.
? Pellavan korsi on hyvin jäykkä ja se menee vaikeasti poikki, mikä vaikeuttaa puintia. Leikkuuterän on oltava kunnossa. Toisaalta korren jäykkyyden ansiosta pellava pysyy hyvin pellolla pystyssä.
Pellavasta käytetään kaikki osat
Ihamuotila viljelee tilallaan Heljä-pellavalajiketta, ja hänen peltonsa ovat toistaiseksi tiedossa olevista pellavapelloista ainoita laatuaan. Pellava kiinnostaa monia eri teollisuuden aloja, kuten lääke-, maali-, rakennus- ja paperiteollisuutta sekä luontaistuotteiden valmistajia. Pellavasta kyetään nykyään hyödyntämään käytännöllisesti katsoen kaikki osat.
? Usein pellavat kuljetetaan elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi, josta valmistetaan esimerkiksi öljyä ja erilaisia rouheita. Kuitupellavasta tehdään edelleenkin vaatteita ja esimerkiksi huonekaluja käsitellään pellavaöljyllä.
Monta syytä syödä pellavaa
Pellavan terveysvaikutuksia tiedetään olevan paljon. Pellavaa voidaan pitää hyvin terveellisenä, se esimerkiksi sisältää omega3-rasvahapppoa enemmän kuin mikään muu kasviöljy. Se sisältää myös muita terveellisiä happoja, kuten linoliini- ja alfalinoleeni-happoja.
? Itse syön joka aamu maustamatonta jogurttia, johon lisään marjoja ja kuitupitoista pellavarouhetta. Pellava pitää vatsan hyvässä kunnossa ja on muutenkin terveellistä. Toivottavasti suomalaiset alkaisivat käyttää vieläkin enemmän pellavaa, niin viljelijät voisivat useammin ottaa sen tuotteekseen.
Eri viljakasvit ovat monelle suomalaiselle ulkonäöltään tutumpia kuin pellava. Kaura, ruis, ohra ja vehnä tunnistetaan melko hyvin, mutta itse asiassa pellava on myös erittäin helppo tunnistaa.
? Pellava on hyvin suoravartinen ja kapea kasvi. Sen lehdet ovat kapeat, mutta kukinto haarautuu leveämmälle. Mikäli sen näkee kerran, tunnistaa sen kyllä myöhemminkin, viljelijä Risto Ihamuotila vakuuttaa.
Kuuntele öljypellavaviljelijän Risto Ihamuotilan haastattelu.
|
|
|
| 29.09.09 |
|
|
|
|
|
|
|
| |
