Polku: » Viljelijätietoa öljypellavasta

ÖLJYPELLAVAN VILJELY

Öljypellava on vaatimaton ja muita viljelykasveja ekologisempi.  Se ei esimerkiksi tarvitse paljon lannoitusta. Typpilannoituksen määrä on noin puolet pienempi kuin viljakasveilla. Öljypellava ei myöskään yleensä tarvitse tuhohyönteisruiskutusta eikä kasvitautiruiskutusta. Kun em. tuotantopanoksien tarve on pieni, syntyy työ- ja polttoainekustannuksissa säästöä verrattuna esim. viljan viljelyyn. 

HYVÄ VILJELIJÄ: Sopimusviljelijöitä haetaan keväisin ja viljelyalan toivotaan kasvavan. Kotimaisten pellavajalosteiden kysynnän kasvaessa öljypellavan viljelypinta-alaa tarvitaan lisää.  Voitte halutessanne ryhtyä yrityksen sopimusviljelijäksi.

Jos harkitset öljypellavan viljelyn kokeilua tai viljelyalan laajentamista, niin yritysten kotisivuilla on lisätietoa viljelystä ja sieltä löytyvät myös viljelypäälliköiden yhteystiedot (ks. sivun alareuna). He haluavat auttaa viljelijöitä onnistumaan ja heiltä saa hyväksi koettua tietoa kylvösiemenistä, lannoitteista sekä mitä muuta on hyvä tietää, kun suunnittelee öljypellavan viljelyä. 

Öljypellavan viljelyopas tarjoaa kattavan tietopaketin viljelystä kiinnostuneelle ja kokeneellekin ammattilaiselle oivan muistilistan. Oppaassa perehdytään öjypellavan viljelyyn, kannattavuuteen, sadon käsittelyyn ja markkinointiin sekä tärkeimpiin kasvun vaiheisiin. Hyvän sadon talteen saamiseksi erityisesti puintiohjeet on hyvä tarkistaa oppaasta, joka sopii niin neuvontatyöhön kuin opetukseenkin. Öljypellava kukkii kauniin vaalensinisin kukin heinäkuun alussa. 

 

Öljypellan viljelyn hyvät perustiedot saa käyttöön tästä. Viljelystä tiivistäen:

  • Öljypellava on pitkän kasvukauden kasvi (noin 100 vrk, öljypellavalla jopa 108-125 lajikkeen mukaan).
  • Perinteisesti Suomessa suositellaan hikeviä hietamaita pitkän kasvukauden ja riittävän kevätkosteuden tarvitsevalle öljypellavalle.
  • Kalkitus ja maaperän pH:n pitäminen neutraalilla (> 5,5) tasolla parantavat viljelykasvin kykyä käyttää ravinteita ja vähentää kadmiumin sitoutumista kasviin.
  • Hyviä esikasveja öljypellavalle ovat vilja, nurmi, peruna ja juurikasvit.
  • Suositeltava viljelykierto on 3-7 vuotta.
  • Kylvömäärä on 60-70 kg/ha.
  • Kun kasvutiheys on 700-800 orasta per m2, tuleentuminen on tasaista.
  • Oraat kestävät melko hyvin hallaa. Voidaan kylvää ensimmäisenä keväällä. 
  • Veden tarve on suuri etenkin taimettumisesta nuppuvaiheeseen (haihtumakerroin 900 ts. huippusatoon tarvitaan jopa n. 300 mm:n sadetta vastaava vesimäärä).
  • Tulee toimeen kohtuullisen vähäisellä typpilannoituksella. Savimaalle riittää 40 kg/ha typpeä. Kasvuston lakoontuminen syksyllä voidaan välttää pitämällä typpilannoitus riittävän pienenä.
  • Fosforin lisäys vaikuttaa siementen kypsymiseen ja varren tuleentumiseen.
  • Kalium estää liiallista typenottoa, vaikuttaa selluloosan ja hemiselluloosan muodostumiseen ja sitä kautta edistää lujan korren kasvua.
  • Rautaa tarvitaan lehtivihreän muodostamiseksi ja siten yhteyttämiseen.
  • Tavanomaisessa viljelyssä ainoastaa alkuvaiheessa käytetään kasvinsuojeluaineita, jottei hitaasti taimettuva pellava jää rikkakasvien jalkoihin. Luomuviljelyssä ei käytetä kasvinsuojeluaineita ollenkaan.
  • Öljypellavaa viljellään elintarvikekäyttöön pääosin sopimusviljelynä ja kukin erä voidaan jäljittää pellolleen.
  • Elintarvikkeiden valmistuksen kannalta lajikevalinta on tärkeä ja hyväksi koetut keinot auttavat sadon oikeassa käsittelyssä (ks. opas).
  • Öljypellavan siementen öljypitoisuus on korkea ja öljy sisältää poikkeuksellisen runsaasti alfalinoleenihappoa.

      (Lähteenä on käytetty muun muassa Ari Klemolan pro gradu -tutkimusta, Helsingin Yliopisto 2008.)

https://elixi.fi/sopimusviljely/

https://www.linseed.fi/sopimusviljely/

Kuitupellava ja öljypellava ovat eri kasveja. Kuitupellavasta käytetään varsiosa ja siitä saadaan raaka-aine pellavaisiin kankaisiin. Öljypellava on syötävä kasvi, jonka siemenet käytetään elintarvikkeina, rehuina tai tekniseen käyttöön (mm. öljymaali). Öljypellavan suurikokoisissa siemenissä on runsaasti öljyä ja proteiinia. Sen varsi on noin 30-60 cm pitkä ja runsashaarainen. Öljypellavalajikkeita ovat esimerkiksi Helmi ja Laser ja ne muodostavat enemmän siemeniä kuin kuitupellava. 

 

Oppaan on julkaissut Öljypellavayhdistys vuonna 2010 ja sen on toimittanut Jari Peltonen Agrimedia Oy:stä. Oppaan on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö.