Polku: » Ajankohtaista

Takaisin

Öljypellavaa saa syödä, olkaa hyvä!
Öljypellavan kansalliset käyttösuositukset ovat uudistuneet viime syksynä. Pellavansiemeniä, rouheita tai muiden öljykasvien siemeniä voi käyttää päivittäin turvallisesti 1-2 rkl, mikä täydentää hyvin tärkeiden ravintoaineiden saantia osana monipuolista ruokavaliota.

Hyvät ravitsemukselliset ominaisuudet ovat usein unohtuneet suotta pellavan ravitsemuskäytöstä puhuttaessa. Erinomainen rasvahappo- ja proteiinikoostumus, runsaskuituisuus ja kivennäisainekoostumus ovat öljypellavan ominaisuuksia, joita suomalaiset voisivat aikaisempaa enemmän hyödyntää ruokavaliossaan. Pellavansiementuotteet ovat pääosin kotimaisia verrattuna ulkomaisiin pähkinä-, chia-, ja kalaöljytuotteisiin.
Pellavatuotteet ovat erittäin vastuullisia ja ekologisia kasvipohjaisia vaihtoehtoja.
Konkreettisia terveysvaikutuksia pellavasta
Pellavansiemenissä ja -öljyssä on runsaasti alfalinoleenihappoa ? eniten kaikista kasviöljyistä ja siemenistä! Tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että alfalinoleenihappo edistää veren kolesterolitasojen pitämistä normaalina. Suotuisa vaikutus saavutetaan nauttimalla päivässä 2 g alfalinoleenihappoa. Tuotekohtainen annos tulee tarkistaa pakkausmerkinnöistä riittävän alfalinoleenihapon määrän varmistamiseksi, sillä öljypitoisuus vaihtelee tuotteittain. Kolesterolitasojen hallintaan voi siis mainiosti kokeilla erilaisia pellavajalosteita.
Alfalinoleenihappo on myös ihmiselle tärkeä välttämätön rasvahappo. Päivän omega-3-tarpeen saa pellavasta seuraavasti: 1-2 rkl paahdettua rouhittua pellavaa, pellavarouhetta tai vastaavasti teelusikallinen pellavaöljyä. Pellavassa on myös toista välttämätöntä rasvahappoa, linolihappoa, joka on omega-6-rasva. Pellavassa rasvahapot ovat ihanteellisessa suhteessa (4:1).
Kuivan ihon ja kynsien oireisiin voi nauttia kotimaisia pellavajalosteita. Em. välttämättömien rasvahappojen puute voi aiheuttaa mm. ihon hilseilyä ja kuivumista, hiusten kasvun vähäisyyttä sekä kynsien haurautta.
Lisäksi pellavansiemenistä ja rouheista saa:
? kaliumia ja magnesiumia, jotka ovat hyväksi verenpaineelle ja lihaksille
? ravintokuitua, joka edistää ruoansulatusta
? B-, E- ja K-vitamiineja
? bioaktiivisia yhdisteitä kuten lignaaneja, jotka ovat luontaisia kasviestrogeenejä

Pellava soveltuu hyvin kuidun lähteeksi myös suolan saantia ja verenpainetta tarkkailevan ruokavalioon. Jo edellä mainituilla pienillä öljypellavatuotteiden annoksilla voi saada aikaan konkreettisia vaikutuksia kuten esimerkiksi viidenneksen päivän kuidun tarpeesta.
Pähkinöistä ja manteleista puhutaan sydänystävällisinä tuotteina, mikä on hyvä kasvikunnan omega-rasvahappojen arvostusta ajatellen. Niissä on kyllä omega-3 ja omega-6-rasvahappoja, mutta omega-6:n on usein pääasiallinen rasvahappo. Esim. saksanpähkinäöljyssä
omega-3 - omega-6 suhde on 1:4 ja rypsiöljyssä 1:2.

Pellavasta jalostettuja kotimaisia elintarvikkeita
Öljypellavasta jalostettuja kotimaisia elintarvikkeita on tarjolla monissa päivittäistavara-, luontaistuote- ja nettikaupoissa. Öljypellavaa jatkojalostaa Suomessa kolme yritystä ja heidän kotisivuiltaan löytyy lisätietoa tuotevaihtoehdoista:


www.sini-pellava.fi
Pellavansiemeniä, -rouheita ja kylmäpuristettua öljyä.

Linseed Oy www.valo24h.fi
Valo24h paahdetussa rouhitussa pellavassa on siemenen hyvät öljyt mukana ja osa tuotteista sisältää myös marjoja.

www.elixioil.fi
Pellavansiemeniä, -rouheita ja kylmäpuristettua öljyä sekä lisäarvotuotteita.


Pellavasta tietoa tarkemmin
EFSA on hyväksynyt alfalinoleenihappoon liittyvän terveysväitteen: http://www.hyvinvointiapellavasta.fi/tiedostot/ndasummary.pdf.
EU:n asetus terveysväitteiden luettelosta, jonka taulukossa ALA on toisena
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:136:0001:0040:FI:PDF
Kanadan terveysviranomaisen suositukset pellavalle ja terveysväittämän käyttö: http://www.hc-sc.gc.ca/fn-an/label-etiquet/claims-reclam/assess-evalu/flaxseed-graines-de-lin-eng.php
Välttämättömien rasvahappojen merkityksistä löytyy mainiota taustatietoa 90-luvun lopulla julkaistusta oppaasta ?Ravinnon välttämättömät rasvahapot?, jonka valmisteluun RTY on aikanaan osallistunut: http://loader.eurorscg.fi/partner/margariini/documents/valttamattomat-rasvahapot.pdf
Kirjallisuusselvitys pellavasta, myös hyvät koostumustaulukot ja kuvat:
http://www.hyvinvointiapellavasta.fi/tiedostot/kirjallisuusselvitys-lahdeluetteloineen-08-12-09-st.pdf

Evira uudisti vierasaineisiin liittyviä sivuja viime syksyllä 2015 aiempaa informatiivisemmiksi.
https://www.evira.fi/yhteiset/vierasaineet/tietoa-vierasaineista/raskasmetallit/kadmium/

Usein vain pellavansiemenet on yhdistetty kadmiumin saantiin, mutta nyt Eviran sivuilla kerrotaan, että vähäisiä kadmiumpitoisuuksia on käytännössä kaikissa elintarvikkeissa. Esimerkiksi viljatuotteiden korostuminen kadmiumin lähteinä johtuu siitä, että niitä käytetään usein ja suuria määriä. Kadmiumpitoisuudet viljoissa ovat Suomessa matalat, ja Eviran riskinarviointiin kootun aineiston perusteella keskimäärin pienemmät kuin Keski-Euroopassa mitatut pitoisuudet. Kadmium sitoutuu proteiinifraktioon, mutta maaperissä ja kasvien ominaisuuksissa on eroja, jotka vaikuttavat kadmiumin imeytymiseen ja varastoitumiseen kasvin eri osiin. Suomessa viljeltäviin öljypellavalajikkeisiin ja viljelyolosuhteisiin on kiinnitetty huomioita siementen laadun ja turvallisuuden parantamiseksi jo vuosien ajan.

EFSA julkaisi 2012 raportin ihmisten kadmiumin saannista Euroopassa. Alla olevasta linkistä avautuva tiivistelmä jo kertoo olennaisen. Keskeiset saantilähteet ovat viljavalmisteet, kasvikset, tärkkelyspitoiset juurekset, lehtivihannekset sekä mm. suklaa. Öljykasveista soija on merkittävin johtuen suurista käyttömääristä. Öljypellavaa ei raportissa mainita.
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2551

Lisätietoa pellavan viljelystä ja koostumuksesta löytyy öljypellavan kotisivuilta: www.hyvinvointiapellavasta.fi

Aurinkoisia päiviä ja elämän iloa.

Ystävällisin terveisin,

Elisa Piesala
Öljypellavayhdistyksen asiamies
Elintarviketeollisuusliitto ry
puh. 040 754 6824
26.05.16